Variaation paikka harjoittelussa on tuoda keholle ja etenkin päälle vaihtelua. Kroppa ei loppujenlopuksi suurta variaatiota kaipaa kehittyäkseen. Esimerkkinä: Penkkipunnerruksen oteleveyden vaihtaminen kapeasta leveään tai myötäote leuoista vastaote leukoihin on riittävä variaatio. Mieli sen sijaan kaipaa välistä enemmän vaihtelua. Pohja täytyy tehdä perustyölle ja perusliikkeille, mutta pidempien perusjaksojen pääliikkeiden apuliikkeinä ja välipäivinä voi lisinä käyttää variaatiota.
https://www.youtube.com/watch?v=mO6p8HD8iRQ -> Tässä Valmennettavani ja Suomenennätyksen haltija painonnostossa Kirsi Pitkänen näyttää mallia pystypunnerruksen variaatioliikkeestä, joka kehittää tehokkaasti vartalonhallintaa tuomalla epätasapainon vastuskumeilla roikkuvien kahvakuulien ansiosta, tiputtamatta kuitenkaan normaalin liikkeen vastusta paljoa, koska vastuksen takiahan salilla ollaan!
