Kolmatta kertaa olen tänä vuonna matkalla kohti 5 km ylämäkikisoja. Poikkeuksena muihin urheilijoihin en juokse juuri laisinkaan harjoittelussani.
Miksi näin? Ensinnäkin tällä hetkellä ei kiinnosta tuo kestävyys puoli niin paljoa, että tekisin voimaharjoittelua heikentäviä kestävyystreenejä ylenpalttisesti. Toisaalta se kiinnostaa sen verran, että menen sinne juoksemaan aina vuoden pisimmän juoksuni. Moniahan ympärivuoden juoksijoita tämä ihmetyttää, kun olen siellä jotenkin aina pärjännyt. Viimevuonna pisin juoksu ennen toukokuista kisaa oli n. 200 m juoksuveto. Ehkä taustalla piilee harjoittelussa jotain salaista...
Tuo ylämäkijuoksu on hyvä kestävyyden mittari, koska se ei ole niin teknistä, kuin moni muu kestävyyslaji ( harmi vain, että Sappeen kisassa on minun makuuni liikaa tasamaastoakin ). Kaiken lisäksi voimaharjoittelun tuoma juoksun taloudellisuuden paraneminen tehostuu juuri tuon tyylisessä kestävyyskilpailussa, koska isot ja pitkät mäet ( laskettelurinnettä ylös ) tuovat myös sitä vastusta kropalle.
On iso miinus, jos kestävyysurheilija ei tee voimaharjoittelua. Voimaharjoittelun tuoma maksimivoiman nousu auttaa voimakestävyydessä, kestovoimassa jne. aina kestävyyteen
saakka. Sama ei päde toisinpäin. Kestävyyden nousu ei hievauta maksivoiman käyrää ylöspäin.
Sitten lopuksi kannattaa muistaa se fakta, että voiman rakentamiseen tarvitaan paljon aikaa ja osaamista. Se luo pohjan kaikelle tekemiselle. Kestävyys puolestaan tulee esiin nopeammin, hyvinkin lyhyellä harjoittelulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti