Työkaverini pysäytti minut parisen viikkoa takaperin ja sanoi kuulleensa, että olen aloittanut salitreenit. Kerroin innostuneena, että näin on, johon hän tokaisi toivovansa, että löytäisi itsekin lajin, johon voisi hurahtaa. Minäkin toivoin vielä reilu vuosi sitten.
Toivosta ei kuitenkaan tuntunut olevan käytännön hyötyä, sillä tuskailin 40 kriisin jälkimainingeissa etsien lajia, jossa voisin kehittyä mutta jonka oppimiseen ei menisi montaa vuotta. Lapsena ja teininä mm. pikajuoksua, kuulantyöntöä, voimistelua ja lentopalloa harrastaneena tiesin vahvuuteni ja heikkouteni ja niitä halusin päästä vielä kehittämään. Viimeiset kymmenkunta vuotta olen harrastanut aktiivisesti ja säännöllisesti hyötyliikuntaa (kävely, pyöräily, pihatyöt ja halonhakkuu) sekä kolmessa eri liikuntakeskuksessa balancea, pumppia, cardio plussaa ja corea yms. yms. mutta jostain syystä olen kokenut, että niissä ei saa laittaa itseään tarpeeksi likoon ja että jotain oleellista treenaamisesta on puuttunut.
Lokakuussa 2016 työpaikkani TAKK ja Elixia tarjosivat halukkaille mahdollisuuden yhteen ryhmäliikuntasessioon ja kahteen PT-treeniin. Tarjous kolahti minuun heti, sillä jossain alitajunnan syövereissä koin, että nyt tai ei koskaan. Aiemmat pari salitreenikokeiluani olivat tuntuneet pakkopullalta; aika kului salilaitteiden säätämiseen ja oikeiden painojen etsimiseen. Eikä liikkeiden tekniikoista tai toistomääristä ollut tarkkaa käsitystä, saati siitä, mitä liikkeitä ylipäätään kannattaisi tehdä. Kuittasin tutustumiskäynnin käytetyksi heti ja marraskuussa alkoivat PT-treenit. Sen koomin ei tarvinnut enää toivoa – hurahdus oli tapahtunut !
PT-treenien alkuaikana kartoitettiin lähtötasoa, kuulosteltiin kuntoa sekä keskusteltiin toiveista ja tavoitteista. Siitä lähtien PT-Tommi on tehnyt treeniohjelmia kolmeksi viikoiksi, on treenattu kerran viikossa yhdessä ja minä itsekseni kahdesti viikossa. Monipuoliset ja vaihtelevat
(= juuri sitä mitä toivoinkin) ohjelmani sisältävät enimmäkseen vapailla painoilla tehtäviä perusliikkeitä ts. maastavetoa, penkkipunnerrusta, vauhtipunnerrusta ja jalkakyykkyä. Lisävaihtelua ja -mielekkyyttä ohjelmiin ovat tuoneet mm. punnerrus, dippi, kahvakuulaliikkeet, lankut, hypyt sekä tämänhetkinen suosikkini tankosarja. Salitreenin lisäksi olen käynyt silloin tällöin ryhmäliikunnassa mm. core, cardio plus, venyttely ja jooga sekä jatkanut arkista hyötyliikkumista.
Vuodessa savutetut nousujohteiset tulokset tiivistyvät 3H:hon:
ü HYVINVOINTI: energinen ja reipas olo ylipäätään, euforinen olo treenin jälkeen ja lähes meditatiivinen olo keskittymistä vaativien liikkeiden aikana – eikä kiinteytyvä kroppakaan ole hyvinvoinnin este
ü HAUSKANPITO: Salille on aina mukava mennä ja on palkitsevaa kehittyä ja oppia uutta lajista, ruokavaliosta, kehon toiminnasta sekä omasta itsestä.
ü HYVÄT TULOKSET: 100 kg maastaveto, 3 leukaa ja penkkipunnerrus about 50 kg.
Lisäksi, pikajuoksemisen ilo ja helppous on löytynyt vuosikymmenien jälkeen.
Lopuksi sananen PT-Tommista, jonka rooli on ollut ratkaiseva, etenkin siitä syystä, että Tommin ohjaustyyli on keskusteleva ja asiakkaan 100% huomioiva. Liian neuvotteleva hän ei kuitenkaan ole, sillä hän on hyvin tarkka ja vaativakin, kun on kyse oikeasta tekniikasta tai riittävästä toistomäärästä. Arvostan suuresti tällaista ammattimaista, asiallista mutta joustavaa tyyliä. Kovistelevampi orjapiiskuri-tyyppinen ratkaisu olisi karkottanut minut (Onkiniemen valoisista ja avarista) tiloista ensimmäisen PT-treenin jälkeen vuosi sitten.
Antoisia treenejä niin aloittelijoille kuin konkareillekin!
Anni Niva
Maitokannu- joukkuekisamestari vm. 1986
Nykyinen ja tuleva harrastelijavoimailija
