Lihassolukko jakautuu karkeasti kahteen eri tyyppiseen lihassoluun, I-tyyppiin ja II-tyyppiin. I-tyyppiä esiintyy paljon etenkin kestävyyslajien urheilijoilla. I-tyyppi sietää hyvin maitohappoa ja on "hidasta solukkoa". Hitaus ei kuitenkaan luonnollisesti ole hyväksi kun tarvitaan voimaa ja nopeutta. Eli Tyyppi I puute on heikkous ja hitaus, kun haetaan optimaalisinta tulosta.
II-tyypin lihassolu on erikoistunut nopeisiin toimintoihin, kuten pikajuoksu. Tyyppi II on siis "nopeaa solukkoa" ja pystyy voimakkaisiin, räjähtäviin suorituksiin, mutta on huono kestävyysominaisuuksiltaan.
Mutta miten saada ihanteellinen urheilijan vartalo, joka pystyy suoriutumaan sekä kestävyyttä, että voimaa vaativissa tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla? Lisätään mukaan III-tyyppi! Tämä on "epävirallinen" tyypin I ja II hybridi- lihassolutyyppi ja sitä esiintyy paljon huippu-urheilijoilla lajeissa, jotka vaativat kestävyyden ja voiman yhdistämistä. III-tyyppi on oikeastaan II-tyyppi (tai viellä tarkemmin IIc-tyyppi, koska II-tyyppi jakautuu ryhmiin a ja b), mutta käyttäytyy, kuin I-tyyppi!!!
Yksinkertaistettuna: I-tyypin kestävyys yhdistettynä II-tyypin voimakkuuteen = voimakas solutyyppi, joka on myös kestävä (III-tyyppi).
Mutta miten tätä "maagista" solukkoa sitten saa? III-tyypin lihassolun treenaus vaatii KOVUUTTA, koska treeneissä käytetään sekä isoja painoja, että lyhyitä taukoja sarjojen välillä. Samassa treenissä yhdistellään kestävyyttä ja voimaa. Aluksi voimatasot saattavat tuntua heikommilta kestävyys elementtien takia ja kestävyystasot heikommilta voiman takia, mutta keho tottuu pian sille annettuun tehtävään (adaptoituu biologiseen stressiin) ja molemmat tasot nousevat!
Tampereella alkaa tammikuussa minun vetämiä bootcamppejä, jotka perustuvat juuri tämäntyyppiseen treenaukseen. Päivittelen sitten kyseisiä treenejä tännekkin.
"It is easy to sit up and take notice, what is difficult is getting up and taking action." - Honore de Balzac
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti